Islanninjäkälä eli Isohirvenjäkälä

Tuntomerkit ja esiintyminen

Islanninjäkälä on matala, monihaarainen kasvi. Sillä ei ole kukkia, lehtiä eikä juuria, ja siksi sitä kutsutaankin sekovartiseksi. Se kasvaa karuilla kangasmailla, etenkin hiekkamailla ja kallioilla. Nimensä se on saanut siitä, että jo aikojen alussa sitä käytettiin Islannissa lääkkeenä.

Korkeus on 5-10 cm. Sekovarsi on pensasmainen, sarvimaisesti monihaarainen. Haarat ovat litteitä, hieman korumaisia, reunoiltaan tummaripsisiä. Yläpinta on tummanruskea, alapinta vaaleampi, usein vaalealaikkuinen. Tyviosa on punertava. Kuivana jäkälä murenee, kosteana se on taipuisa ja pehmeä. Tuoksu on mieto, muistuttaa hieman levän hajua. Maku on kitkerä.

Käyttö

Edistää yskösten irtoamista. Jäkälähapot kiihdyttävät ruuansulatusrauhasten toimintaa lisäten näin ruokahalua. Käytetään mahalaukun ja suolen limakalvontulehdukseen sekä ruokahaluttomuuteen ja hengitysteiden tulehduksiin. Pula-aikoina ihmiset käyttivät jäkälää ravinnokseen.

Poiminta

Poiminta aloitetaan keväällä heti lumien sulettua. Keruu kestää kunnes saavutetaan poimintakiintiö. Poimintaan kannattaa panostaa hellejaksojen aikana ja alkukesästä, koska tällöin jäkälän saa helposti kuivattua. Loppukesästä suuri yökosteus hankaloitaa kuivausta.

Jäkälää esiintyy yleensä kuivissa kangasmetsissä poronjäkälän seassa sekä paikoitellen hyvinkin runsaana polkujen varsilla ja vanhoilla ajourilla.

Hirvenjäkälä nostetaan paloina, puhdistetaan isoimmat roskat pois, etenkin sammal, koska se on hitaasti kuivuvaa. Vältetään polkemasta/sotkemasta poronjäkälää. Ei kerätä aivan kaikkea mitä löydetään, vaan jätetään huonoimmat esiintymät lisääntymään. Mitään palakoon minimiä ei ole määritelty.

Poiminnan jälkeen hirvenjäkälä kuivataan asettamalla se ylösalaisin pahvin/muovin/pressun päälle pihamaalle tai metsään. Aurinko ja tuuli suorittavat kuivauksen. Suojataan sateen sattuessa sekä syksyllä yökasteelta. Märkä tiivis jäkälä homehtuu, kun taas märkä ja ilmava ei, joten jäkälän voi poimia myös märkänä jos on varastotilaa. Kuivat ja pakatut säkit säilytetään luonnollisesti kuivassa paikassa.

Jäkälän seassa ei saa olla kiviä, ja hirvenjäkälän on oltava kuivaa. Säkit merkitään poimijakohtaisesti ja huonoon laatuun tullaan puuttumaan välittömästi.

Huom! Poimintaan tarvitaan maanomistajan lupa!